Nuorten puolesta

Moni oppilas kokee turvattomuutta koulussa tai koulumatkalla. Kiusaaminen koulussa tai uhkaavat tilanteet koulun ympäristössä on raportoitava ja niihin on puututtava välittömästi. Häpeä ei saa olla esteenä kertoa kokemuksista, eikä niitä saa vähätellä.

Koulun, vanhempien, lastensuojelun ja virkavallan tulee tehdä vuorovaikutteisempaa yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä puuttua etenkin jengiytymiseen liittyviin vaaroihin.

OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain 11 miljardia euroa. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on tällä hetkellä myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

Meillä ei ole varaa olla puuttumatta olemassa oleviin ongelmiin. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus – heidän hyvinvoinnistaan me päätämme juuri nyt.

Koulukuraattorit ja koulupsykologit tekevät tärkeää työtä nuorten alati kasvavien mielenterveyteen ja motivaation puutteeseen liittyvien ongelmien kanssa.

On tärkeää kehittää vanhempien ja koulun sekä eri järjestöjen ja yksityisten tahojen välistä yhteistyötä.

Haasteita kokevat nuoret tulee tavoittaa varhaisessa vaiheessa. Tärkeintä on, että nuoret löytävät itselleen tukea oikea-aikaisesti.

Opettajat ja rehtorit ovat jo pitkään vaatineet selkeyttä oppilasmäärään. Lisäksi alueelliset erot resursseissa ovat huolestuttavia.

Kouluissa on jopa yli 30 oppilaan luokkia OAJ:n suosituksen ollessa 20. Suuret ryhmät eivät edistä opettajien saamista alalle, pysyvyyttä alalla saati lasten yksilöllistä oppimista.

Meidän tulee nykyistä paremmin tarkastella oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja mahdollistaa erityinen tuki ja kannustava oppimisympäristö.

Erityisesti neuropsykiatristen haasteiden kanssa painivat oppilaat kärsivät suurten luokkien hälystä, joka pahimmillaan johtaa häiriökäytökseen. Tässä väärin toteutetussa inkluusiossa häviävät kaikki.

Jokainen lapsi ansaitsee oppimisrauhan sekä hyvän koulutuksen turvallisessa ympäristössä.

Nuoret tarvitsevat helposti saavutettavia harrastuksia ja turvallisia paikkoja viettää aikaa.

Haluan olla rakentamassa järjestelmää, jossa koulut voivat tarjota iltapäiviin enemmän harrastustoimintaa matalalla kynnyksellä.

Vapaa-ajan vieton mahdollisuuksien tulee perustua nuorten todellisiin tarpeisiin ja ne tulee rakentaa hyvässä yhteishengessä nuorten kanssa.

Kouluruoan menekki on maanantaisin jopa viidenneksen suurempi kuin muina päivinä. Osa lapsista ei saa kotona riittävästi ruokaa.

Meidän tulee panostaa nykyistä enemmän kouluruokailuihin ja mahdollistaa iltapäivätoiminta ja välipalat kaikille peruskoululaisille, jotka sitä tarvitsevat.

Nuoret tarvitsevat turvallisen ympäristön ja mahdollisuuksia harrastuksille niin fyysisesti kuin internetissä ja sosiaalisissa medioissakin.

Meidän on lisättävä resursseja huomattavasti nykyistä enemmän myös nuorten käyttämien sosiaalisten medioiden uhkatekijöiden torjuntaan.

Jokaisen opiskelijan tulee voida työllistyä koulutuksen aikana itselleen sopivalla tavalla.

Opiskeluaikainen tuloraja tulee poistaa kokonaan, edellyttäen opetussuunnitelman noudattamista.

Nuoria tulee innostaa ja oppimisympäristöä laajentaa sosiaalisten taitojen osalta.

Työelämään ja yrittäjyyteen oppimista voidaan kehittää jo varhaisessa vaiheessa vahvistamalla koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä mentoroimalla nuoria yksityisten tahojen kautta.