Yrittäjille uudistettu, luotettava YEL ja kannattava tuloverotus.

Yrittäjyyden puolesta

Yritykset ovat Suomen selkäranka. Yrittäjyyden tulee olla houkuttelevaa, oikeudenmukaista ja kannattavaa.

Yrittäjien eläkevakuutus ja sosiaaliturva on uudistettava kokonaan, jonka lisäksi verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen. Julkisten ja yksityisten palveluiden toimivuutta ja saatavuutta täytyy sujuvoittaa paremmalla yhteistyöllä.

TYÖLLISTÄMISEEN KANNUSTAVA
UUSI JA LUOTETTAVA YEL

Vuoden alussa voimaan astunut uudistettu Yrittäjän eläkelaki lisää yrittäjyyden riskejä ja heikentää merkittävästi yritysten mahdollisuuksia työllistää ihmisiä kannattavasti. YEL-vakuutuksen tulee perustua yrittäjän todellisiin tuloihin.

MENESTYMISEEN KANNUSTAVA
YRITYSTEN TULOVEROTUS

Yritysten kaksinkertaisesta liikevoittojen verotuksesta tulee porrastetusti luopua. Vahvat yritykset investoivat, kasvavat ja kansainvälistyvät. Suomessa pääoman puute johtaa innovaatioiden liian varhaiseen myyntiin ulkomaille.

PALKKAUKSEEN KANNUSTAVAT
TYÖNANTAJAVELVOLLISUUDET

Suomalaisista yrityksistä yli 90 % on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä. Työnantajan velvollisuuksissa pienet yritykset tulee huomioida paremmin. Rekrytointien sujuvoittaminen riskejä pienentämällä johtaa uusiin työpaikkoihin.

NUORTEN KANNUSTAMINEN
YRITTÄJYYTEEN

Meidän tulee panostaa yrittäjäkasvatukseen kouluissa, nuorten mentorointiin sekä tarjota uudelle sukupolvelle paremmat välineet kokeilla yrittäjyyttä ja menestyä yrittäjinä.

YRITTÄJILLE PAREMPI
SOSIAALITURVA

Yrittäjien tulee päästä sosiaaliturvan piiriin pysyvästi ilman, että yritystoiminta täytyy keskeyttää tai lopettaa kokonaan. Sosiaaliturvaa parannetaan YEL-vakuutusta uudistamalla.

Ongelmia, argumentteja & ratkaisuja

Meillä ei ole varaa jättää YEL:ia uudistamatta perusteellisesti. Pitkällä tähtäimellä 70-luvulla luotu järjestelmä ei uudistuksista huolimatta vastaa nykypäivän yrittäjien tarpeisiin. Se ei myöskään ole kestävällä pohjalla eläköitymisen ennusteen toteutuessa. Viivyttely lisää valtion kustannuksia ja heikentää jokaisen yrittäjän mahdollisuuksia työllistyä itse ja työllistää uusia työntekijöitä.

Yritysten kaksinkertaisesta liikevoittojen verotuksesta tulee porrastetusti luopua. Suomessa pääoman puute johtaa innovaatioiden liian varhaiseen myyntiin ulkomaille. Tarvitsemme menestymiseen kannustavan yritysten tuloverotuksen!

Työtulolla ei tarkoiteta yritystoiminnan tuottoa tai nostetun palkan määrää, vaan sillä mitataan yrittäjän työpanoksen kuvitteellinen arvo yrityksessä.
Työtulo määritellään nykyisen uudistuksen myötä vahvemmin perustuen palkkatyössä olevaan saman alan työntekijään.
Tämä asettaa monen etenkin aloittavan sekä pienen yrittäjän epäoikeudenmukaiseen asemaan. Yrittäjän ja työntekijän työpanos tai työaika ovat harvoin suoraan verrattavissa keskenään.
On myös otettava huomioon, että YEL-maksut ovat henkilökohtaisesti ulosmitattavissa riippumatta yhtiömuodosta tai yrittäjän todellisesta ansiosta.
Vuoden alussa voimaan astunut uudistettu Yrittäjän eläkelaki ei kannusta työllistämiseen.
Vuosittainen eläkevakuutusmaksu nousee yrityksen liikevaihdon kasvaessa, eikä se ota huomioon alakohtaisia eroja liikevoittojen määrissä.
Aloilla, joissa liikevaihdot ovat suuria mutta liikevoittoprosentti jää matalaksi jo yhden uuden työntekijän rekrytoiminen voi nostaa yrittäjän määritettyä eläkemaksua kohtuuttomasti.
Esimerkki sosiaalialan yrittäjältä:
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen nostaa liikevaihtoa:
120 000 €/v. (voitto 10 %)
Liikevaihdolla 120 000 €/v.
YEL-työtulon suositus n. 49 000 €/v.
YEL-maksu 980 €/kk ja 11 760 €/v.
Liikevaihdolla 240 000 €/v.
YEL-työtulon suositus n. 61 000 €
YEL-maksu 1 220 €/kk ja 14 640 €/v.
Suosituksen mukaan YEL-maksu nousee 2 880 €/v. ja syö siten noin 25 % liikevoitosta jo ennen veroja.
Yrittäjän eläkelain tulee oikeudenmukaisesti huomioida eri alojen väliset erot, liikevaihto ei suoraan toimi mittarina.
Yrittäjien eläkkeitä ei työeläkkeistä poiketen rahastoida. Ne kustannetaan vakuutetuilta perityillä YEL-vakuutusmaksuilla ja loput paikataan valtion budjetista maksettavista eläkkeistä (n. 5 % valtion eläkkeiden kokonaisbudjetista). YEL-järjestelmä toimii siten suoraan kädestä suuhun, eikä eläkelaitoksille synny YEL:stä sijoitettavaa.
Rahastointi on lyhytnäköisesti tyrmätty kalliina ja vaikeana toteuttaa. Pitkällä tähtäimellä nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla eläköitymisen ennusteen toteutuessa.
Rahastoinnin eri vaihtoehtoja on tutkittava perusteellisesti. Rahasto voidaan toteuttaa esimerkiksi osin valtion kehysten ulkopuolella finanssisijoituksena.

Työntekijän eläkelaki TyEL on rahastoitu. Siten ei ole perusteltua, ettei Yrittäjien eläkelakia voida kehittää samaan suuntaan.
Yritysten kaksinkertaisesta liikevoittojen verotuksesta tulee porrastetusti luopua. Vahvat yritykset investoivat, kasvavat ja kansainvälistyvät.
Suomessa pääoman puute johtaa innovaatioiden liian varhaiseen myyntiin ulkomaille. Samalla niin sanottuun “nollatulokseen” tähtääminen on ristiriidassa yrittäjyyden perusperiaatteen kanssa.
Ratkaisuna voimme kehittää yrityksen tuloverotukseen uudenlaista Avoir fiscal -mallia, joka varmistaa, että osakeyhtiötä verotetaan liikevoitosta vain kerran. Avoir fiscal oli käytössä Suomessa 1990–2004 ja siitä luopuminen monimutkaisti verotusta.
Jokaista yhtiötä verotetaan Suomessa tällä hetkellä 20 % suoraan yhtiön tuloksesta riippumatta siitä, pystyykö yritys jakamaan erikseen verotettavia osinkoja vai käyttääkö varat yrityksen kasvuun.